Normienpurkutalkoot

Normien purku on yksi Sipilän hallituksen hellimistä ilmauksista. Urheat päättäjät siellä taistelevat pahaa byrokratiaa vastaan. Erityisen mielellään annetaan ymmärtää, että ilkeät määräykset ovat syy asuntojen siivottomiin hintoihin.  

Pääkaupunkiseudun ara-vuokra-asukkaille on määrätty tiukka tuloraja. Myös asuntoa vaihdettaessa tarkistetaan, jäävätkö hakijan tulot nyt päätettyjen summien alle.  Tämä ei mitenkään vähennä vaan lisää byrokratiaa, koska tarvitaan virkamiehiä kyttäämään, mitä vuokralainen ansaitsee. Asukkaan pitää pohtia, kannattaako ottaa paremmin palkattu työ, jos asunto sen vuoksi menee alta. Kuinka moni ylipäänsä pystyy ennakoimaan, onko työpaikka pysyvä ja tulot ja menot säännölliset?

Perustelut ovat hurskaat: kohtuuhintaiset asunnot varataan niitä eniten tarvitseville. Kuitenkin tiedetään, että vain aniharva ara-vuokralainen ”ansaitsee liikaa”. Ei liioin ole kenenkään etu, että syntyy alueita tai kortteleita, joissa asuu pelkästään köyhyysrajalla sinnitteleviä ihmisiä.

Rakennussuojelu on hallituksen arvoasteikossa alimpana. Kiireisiä kiinteistösijoittajia ei rakennetun ympäristön Alzheimer häiritse. Siksi rajoitetaan aluehallinnon virkamiesten oikeutta valittaa talojen purkupäätöksistä. Ajan henkeen ei kuulu kuunnella asiantuntijoiden lausuntoja, ’asiantuntija’ on muuttunut kirosanaksi.

Kehittyvien maakuntien Suomen puuhamiesten tavoite toteutuu vihdoin, vaikka viiveellä. Kaavamääräyksiä muutetaan niin, että moottoriteiden peltomarketeissa voi olla myös päivittäistavara- ja erikoiskauppoja. Tämä norminpurku tappaa keskustojen myymälöitä ja kauppakassin kuljetuskustannukset siirretään autoilevan asiakkaan maksettaviksi. Autottomat älkööt vaivautuko.

Hallituksen mielestä uusissa asunnoissa riittää, että vain osa niistä on liikkumisesteettömiä. Vanhusten määrä ja esteettömien asuntojen tarve kuitenkin kasvaa koko ajan! Rakennusteollisuuden itkuvirttä esteettömyyden aiheuttamista lisäkustannuksista on kuultu, vaikka rakentajat ovat aikoja sitten oppineet ratkaisemaan tekniset kysymykset kohtuuhintaan. Yhteiskunnan kustannuksista ei piitata. Kuvitteleeko joku, että asunnot siitä halpenisivat?

Esteettömyys on kynnystä suurempi periaate. On kyse kaikille sopivan elinympäristön suunnittelusta ja tasa-arvosta. Esteettömyys on ihmisoikeus.

Valtion tuella rakennetuissa ara-asunnoissa vuokrat määräytyvät omakustannusperiaatteella. Yksin asuva saa tienata enintään 3 000 euroa/kk brutto. Lisäasukkaat nostavat tulorajaa.

Esteettömän asunnon rakentaminen on 1-2 prosenttia esteetöntä kalliimpaa.

Kehittyvien maakuntien Suomi ry tuki vuoden 2007 eduskuntavaaleissa useita poliitikkoja. Yhdistyksen talousepäselvyydet paisuivat vaalirahaskandaaliksi.

(Julkaistu kolumnina Helsingin Uutisissa tammikuussa 2017)