Arvo, periaate ja ohjelma

      

Tätä kirjoitettaessa Lahden puoluekokouksen puukkojen yö on vielä edessäpäin. Lukija kuitenkin tietää jo, kuka on puolueen puheenjohtaja seuraavien kolmen vuoden ja viisien vaalien yli, ja mikä oli kokousväen viimeinen sana esityksestä periaateohjelmaksi. Jo ennakkoon tuli selväksi, että uusiksi menee, ja piti pohtia eväitä jatkotyölle.

Vuonna 1903 hyväksytyn Forssan ohjelman vahvuus oli paitsi sisällössä myös rakenteessa: alussa lyhyt kuvaus sen ajan yhteiskunnallisista oloista ja poliittista toimintaa raamittavista arvoista. Niiden perustalle rakennettiin luettelo konkreettisista tavoitteista. Tämä rakenne kelpaa ohjenuoraksi nytkin. Arvot ja periaatteet pysyvät, mutta ratkaisua vaativat ongelmat muuttavat ajan myötä muotoaan, tosin yllättävän vähän. Ohjelmatyön sykli on paljon lyhytjänteisempi.

Kenelle periaatepaperia kirjoitetaan? Onko se selkeä viesti myös ihmiselle, joka vasta etsii poliittista kotiaan? Kaksipuolinen A4 on maksimipituus. Vähintään yhtä tärkeä kuin lopputulos on prosessi, jonka kautta julistus syntyy. Prosessi luo ympäristön sosialidemokratian ydinkysymyksistä käytävälle jatkuvalle keskustelulle.

Asiakirjan pitää siis tiivistää ajankuva, sosialidemokratian periaatteet, arvot joille ne perustuvat, ja tavoitteet. Erilliset teemakohtaiset politiikkaohjelmat ja poliittisen tilanteen analyysit täydentävät tätä ’arvopaperia’.

Tämän ajan ilkeitä ongelmia (’wicked problems’) ovat globalisaation monet eri seurausvaikutukset, työn ja pääoman uusjako, eriarvoisuus, uusien teknologioiden, uuden työn ja toimeentulon pirunnyrkki, pakolaisuus - kaikki kestävän kehityksen haasteet, joista päällimmäisiä ilmastonmuutos.

Sosialidemokratian arvot periytyvät Ranskan vallankumouksesta: vapaus, solidaarisuus ja yhdenvertaisuus.

Sosialidemokraattisen politiikan tekeminen noudattaa oikeudenmukaisuuden, maailmanlaajuisen vastuunkannon, yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistuksen ja päätöksenteon demokraattisuuden periaatteita.

Sosialidemokratian keskeisimmät tavoitteet ovat rauha ja kestävä kehitys.

Kestävän kehityksen käsite nousi ympäristön saastumisen seurausten herättämästä huolesta. Pelkkä ympäristönsuojelu ei kuitenkaan riitä, koska ihmisen, talouden ja maapallon näkökulmia ei voi irrottaa toisistaan. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.   

Ei ole kestävää kehitystä ilman rauhaa, hyvinvointivaltion turvaverkkoja, koulutusta ja muita peruspalveluja. Ei ole kestävää taloudellista kasvua ilman hyvinvointivaltiota, säällistä työtä, eriarvoisuuden vähentämistä ja uusiutumattomien luonnonvarojen kestävää käyttöä. Ei ole kestäviä tuotannon ja kulutuksen prosesseja ja uutta työtä ilman reilua työehtoja, oikeusvaltiota ja ilmastonmuutosta torjuvaa energiapolitiikkaa.

(Julkaistu kolumnina Demokraatti-lehdessä helmikuussa 2017)