Monday, October 30, 2017

Käänteisen syrjinnän strategia

Kaupunkien tulevaisuudesta maalataan mielellään visioita, joissa toinen toistaan korkeammat tornit kurkottavat pilviin. Harvemmin esitellään kuvia slummiutuneiden kaupunginosien autiotaloista ja villiintyneistä puutarhoista.

Kiinnostavampaa kuin miltä kaupungit saattaisivat näyttää, on yrittää hahmottaa, mitkä voimat ovat muutoksen takana ja miten niihin pitäisi reagoida.

Ei vaadi suurta viisautta ennustaa, että vahvimpia ilmiöitä ovat kaupungistuminen, ilmastonmuutos, monikulttuurisuuden lisääntyminen ja väestön ikääntyminen. Suomessa muistutetaan, että 2030-luvulla maan väestönkasvu on pitkälti maahanmuuton varassa.

Maailma ei muutu erillisissä siiloissa vaan kaikki vaikuttaa kaikkeen. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää uutta energia-ajattelua, mikä taas muuttaa tuotantoa ja kulutusta, joihin digitalisaatiokin vaikuttaa. 

Koulutusvaatimukset muuttuvat, uusi työ on entistä useammin kasvukeskuksissa. Eriarvoisuus korostuu kaupungeissa, joihin muutetaan niin oman maan sisältä kuin rajojen takaa.

Vaikka tulevaisuuteen suunnattu katse etsii huikeita visioita, kaikki ei muutu. Ihmisen perustarpeet pysyvät entisellään. Elämä kukoistaa huomennakin lukemattomissa vuosisatoja vanhoissa kaupungeissa, jotka ovat kyenneet jatkuvasti sopeutumaan teknologian muutoksiin.

Eriarvoistumiskehitystä väitetään joskus näköharhaksi. Valtioneuvoston kanslian tuoreessa raportissa todetaan, että vaikka ”Suomessa sosiaalisen sekoittamisen perinne asuinalueilla on osaltaan hillinnyt segregaatiota tehokkaasti, on pieni- ja suurituloisten välinen alueellinen eriytyminen vahvistunut 2000-luvulla useiden tekijöiden myötävaikutuksella. Etninen ja sosioekonominen segregaatio näkyvät suomalaisissa kaupungeissa.”

Yksi Helsingissä hyväksi todetuista paikallispolitiikan keinoista on koulujen positiivinen diskriminaatio eli ”käänteinen syrjintä”. Asunto-ohjelmien tavoite on, ettei millään alueella olisi pelkkiä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja eikä liioin vain kalliita kovan rahan asuntoja.

Epäilemättä tulevaisuuden kaupunkien menestys edellyttää isoja investointeja energiantuotantoon ja -jakeluun, liikkumisen ja asumisen rakenteisiin, tietojärjestelmiin ja koulutukseen. Mutta ellei sosiaalista ja alueellista eriytymistä saada pysähtymään, urbaanin elämäntavan raamit jäävät ahtaiksi.

FAKTALAATIKKO

Uudenmaan liitossa on kartoitettu maakunnan tulevaisuuteen vahvimmin vaikuttavia muutostekijöitä:
-          ilmastonmuutos ja resurssien niukkuus
-          teknologian murros ja digitalisaatio
-          alustatalous ja palvelullistaminen
-          globalisaation uudet muodot
-          työn muutos
-          moninaistuvat elämäntavat ja arvot
-          eriarvoistuminen
-          kaupungistuminen
-          muuttoliike ja työvoiman liikkuvuus
-          ikääntyminen ja huoltosuhde. 

(Julkaistu kolumnina Helsingin Uutisissa lokakuussa 2017)

No comments: