Onko joukkoliikenne ekologista? Ei ole.

Kestävä kehitys on perusta, jolle SDP:n puolueohjelma ja Sanna Marinin hallitusohjelma rakentuvat. Itse asiassa tarkoitetaan 17:ää kestävän kehityksen tavoitetta. YK:n jäsenvaltiot hyväksyivät ne vuonna 2015 otsikolla Agenda 2030, siis asialista kuluvalle vuosikymmenelle.  

 

Kestävä kehitys mainitaan usein aivan kuin se tarkoittaisi vain ”niitä ympäristöasioita” tai ”ilmastonmuutosta”. Kyse on kuitenkin siitä, että päätöksenteossa on otettava yhtä aikaa huomioon sekä ekologiset, ekonomiset että sosiaaliset vaikutukset. Siksi kestävän kehityksen toteuttaminen sopiikin juuri SDP:n, työn puolueen tavoitteeksi.  

 

Voimme vallan hyvin jättää ”ne ympäristöasiat” tai ”ekologian” vihreille ja ”ne talousasiat” kokoomukselle, jolle ne ovat rakkaimpia. Etsittäessä ratkaisuja yhteiskunnan ongelmiin SDP:lle jää vaikein rasti: miten hahmotetaan yhtä aikaa kaikki eri näkökulmat. Laskukone ja mikroskooppi eivät riitä, tarvitaan myös laajakulmaa ja kaukoputkea.

 

Ilmastopolitiikka on hyvä esimerkki. Olemme päättäneet, että Suomen tulee olla hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti tämän jälkeen. Tavoitetta ei saavuteta erillisellä ilmastopolitiikalla. Pitää toteuttaa paitsi kestävää energiapolitiikkaa myös kestävää liikennepolitiikkaa, kaupunki- ja aluepolitiikkaa, metsäpolitiikkaa, koulutus-, tutkimus-, innovaatio- ja teollisuuspolitiikkaa, hankintapolitiikkaa, veropolitiikkaa, kauppapolitiikkaa…   

 

Reilu siirtymä viittaa kestävän kehityksen sosiaaliseen ja taloudelliseen ulottuvuuteen. Energiavallankumous ja resurssitehokkuuden vaatimus tarkoittavat, että teollisuus ja teolliset prosessit muuttuvat. Työ muuttuu kuten se muuttui jo ensimmäisen teollisen vallankumouksen ja myöhemmin digitalisaation myötä.

 

EU-komission Vihreän kehityksen ohjelma (Green Deal) painottaa ilmastonmuutoksen torjuntaa. Maailmalle vietävät eurooppalaiset tuotteet ja palvelut edellyttävät uusiutuvan energian, tekoälyn ja bioteknologian osaamista. Siltana murroksen yli EU:n Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF) tukee työntekijöiden ja työnhakijoiden uudelleenkoulutusta ja talouden monipuolistamista alueilla, joihin muutos vaikuttaa eniten.

 

Entä se poliittisen ohjelman ”ekologinen joukkoliikenne”? Ekologia määritellään biologian haaraksi, joka tutkii kasvien, eläinten ja ihmisten vuorovaikutusta toistensa ja ympäristönsä kanssa. Ratsastaminen rehua syövillä hevosilla saattaisi olla ekologisesti kestävä ratkaisu, mutta se tuskin oli tekstinikkareilla mielessä. He tarkoittivat varmaan kestävää kehitystä toteuttavaa joukkoliikennettä; se palvelee ihmisten tarpeita, se on turvallista ja esteetöntä, sen rahoitusmalli on reilu niin käyttäjille, työntekijöille kuin veronmaksajille, ja se on päästötöntä.

 

(Julkaistu 17.9.2020 Puheenvuoro-palstalla Demokraatti-lehden numerossa 16/20, perustuu Tampereen puoluekokouksessa käytettyyn puheenvuoroon.)