TYLSIÄ VAI TERÄVIÄ OHJELMAKÄRKIÄ?

”Näin kirjoitan uuden hallituksen ohjelman” oli kutkuttava otsikko yhdelle Porin SuomiAreenan monista tilaisuuksista. Järjestäjä, Kunnallisalan kehittämissäätiö (KAKS) julkisti samalla tuloksia kyselystä, jossa oli tiedusteltu kansalaisten odotuksia ensi kevään eduskuntavaalien jälkeisen hallituksen kokoonpanosta ja ohjelmasta.

Mitä asioita hallituksen pitäisi ihmisten mielestä painottaa nykyistä enemmän? Ykkösteema ei yllättänyt: sosiaali- ja terveyspalveluiden hoidon saannin turvaaminen. Mutta kakkosprioriteetti hämmästytti: sosiaaliturvan väärinkäytön estäminen. Uskooko kaksi kolmesta suomalaisesta tosiaan, että tämä on yksi valtakunnan suurimmista ongelmista? Alkoholihaittojen ja sosiaalisen häiriökäyttäytymisen ehkäisy sai reilusti vähemmän tukea.

Enemmistön mielestä tulevan hallituksen pitäisi painottaa enemmän myös rikollisuuden torjumista ja Suomen oman edun ajamista ja päätösvallan lisäämistä EU:ssa. KAKSin 33:n kysymyksen listalla pohjimmaisena, kahden prosentin kannatuksella, oli talousvaikeuksiin joutuneiden EU-maiden tukeminen. – Oma suu on lähinnä, eipä solidaarisuudesta mitään kysyttykään.

Yksi kesän suosikkiteemoista oli mukana: yritystoiminnan rajoitusten ja normien purkaminen. Viime aikoina ei ole kuultu sisäpoliittista keskustelua, jossa normitalkoita ei olisi nostettu politiikanteon korkeimmaksi tavoitteeksi. On luotu mielikuva, että sanan säilällä byrokratian viidakkoa karsivat uljaat soturit nyt vihdoin raivaavat normien orjuuttamalle kansalle tietä vapauteen. Tämä herravihan nykymuoto on kuitenkin ollut jo pitkään uusliberaalin maailmankuvan kulmakiviä: vähemmän valtiota, enemmän markkinaa.

Kyselyn laatija ei odota vastaajan pohtivan, ovatko hänen kommenttinsa millään tavoin keskenään ristiriidassa. Yli puolet oli sitä mieltä, että kuntien talous ja palvelut pitää turvata ja tuloeroja kaventaa. Mutta kun tiedusteltiin, olisiko taattava verotulojen riittävyys ja ehkä korotettava veroja, peukku nousi vain 20 prosentilla. 

Olisiko demarien nyt pääteltävä, että vaalimenestys edellyttää näiden asioiden nostamista kärkiteemoiksi? Vaaditaan lisää poliiseja kaduille ja sosiaalitoimistoihin. Luvataan polkea jalkaa Brysselissä. Liitytään normitalkooporukkaan. Palvelut ylös ja verot alas!

Gallup-tulokset ovat tiedotusvälineiden peruskauraa. Niistä on helppo muokata räväköitä lööppejä.  Lehtiotsikko julisti aikoinaan, että lähes puolet suomalaisista puoltaa tiettyä hanketta. Toimituksessa oli päätetty olla käyttämättä totuudenmukaisempaa sanavalintaa, että yli puolet suomalaisista siis vastustaa projektia. Valistunut lukija on kuitenkin oppinut lukemaan kysymättä jääneet kysymykset rivien välistä.

Palataan vielä kirjoittamattomaan hallitusohjelmaan. Energian saanti on turvattava, mutta millaisen energian? Voiko ilmastonmuutoksen jättää pois asialistalta vai tehdäänkö sen torjunnasta uuden kestävän työn ja talouden tukipilari? Tarvitaanko lisää luonnonsuojeluohjelmia vai myös rakennuspoliittinen ohjelma? Kotimaista aluepolitiikkaa vai kansainvälistä kaupunkipolitiikkaa? Annetaanko veroparatiisien villiintyä vai lähdetäänkö globaaliin kamppailuun niiden sulkemiseksi? Alistutaanko maan tavalle vai saadaanko aikaan lobbauksen kieltävä laki? Hoetaanko valinnan vapautta vai kehitetäänkö julkisia palveluja? Mielistelläänkö EU-populisteja vai rakennetaanko maailmaan vahvaa Eurooppaa?

(Julkaistu Demokraatti-lehden kolumnina 25.7.2014)