Kiintiönainen ja kielitaito

Vaikea ymmärtää tätä jatkuvaa kiintiönaisten surkuttelua - samat argumentit on kuultu jo moneen kertaan, nyt taas ministeri Haataisen lähetettyä pörssifirmoille reippaan kehotuksen ottaa enemmän naisia hallituksiinsa.

Olen ihan mielelläni kiintiönainen, eikö meillä ole jo riittävästi kiintiömiehiä eri organisaatioiden johdossa? Jos jollakin miehellä olisi sama työkokemus kuin minulla, veikkaan että hän olisi jo rakennusfirma X:n tai vastaavan hallituksessa! Olen riittävän usein istunut eri puolilla maailmaa saman pöydän ääressä viisaiden herrojen kanssa tietääkseni, että olen joka kerta voinut tuoda keskusteluun jonkun uuden, tärkeän näkökulman. Mutta ei, minun odotetaan istuvan hiljaa ja odottavan, kunnes kysytään, jos kysytään. Tai jos ovat oikein suopeita, kutsuvat pitämään puheenvuoron seminaarissaan ("pahus, meillä pitää olla edes yksi nainen puhujien joukossa"), korvauksetta... Silti kuvitellaan, että naiset ovat Suomessa tasa-arvoisempia kuin missään muualla!

Ihmettelen myös miksi puhemies puolustaa kenenkään ministerin vajavaista kielitaitoa. Eihän kyse ole siitä, osaako ääntää suhuässän tai sointuvan ässän oikeassa kohdassa. Kyse on siitä, mitä lehtiä päättäjä lukee - iltapäivälehtiä vai New York Timesia, mitä uutisia kuuntelee, popradiosta vai BBC:ltä, millaisia kokemuksia hän on voinut kerätä siitä, millaista on olla vieras vieraassa maassa, miten kohdata ihmisiä tuntemattomissa kulttuureissa - millaisen maailmankuvan hän on pystynyt rakentamaan.