Monday, February 20, 2017

Voidaanko kaupunkia johtaa kuten yritystä?

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin toimintaa seuratessa moni on alkanut pohtia, voiko valtiota sittenkään johtaa kuin yritystä. Samaa kysyttiin jo aiemmin, kun kaksi oman firmansa johtajana kunnostautunutta Suomen nykyhallituksen ministeriä tarttui tehtäviinsä itsevarmuudella, jota ei aiemmin ollut valtioneuvostossa nähty.

Nyt yksi ja toinen hallituksen lakihanke on pantu jäihin. Trumpin kohdalla on tarvittu oikeuden päätöksiä, jotta lainvastaisuudet on saatu estetyksi. Eikö maan johtaminen sujukaan kuin Strömsössä, kun yritysjohtamisen tehokkuusopit otetaan käyttöön?

Onko kyse vain siitä, että ’byrokratia on jäykkää’ tai ’perustuslaki vaatii uudistamista’? Vai onko niin, että demokratia on länsimaisessa ajattelussa julkishallinnon ehdoton perusta? Yrityksessä omistaja voi lain puitteissa tehdä, mitä parhaaksi katsoo, eikä hänen tarvitse kysellä muiden mielipiteitä. Demokratiassa kaikkia pitää kuunnella, päätöksissä ainakin enemmistöä. Onhan se ikävä hidaste n.s. ketterälle päätöksenteolle…

Kun Helsingissä ja joissakin muissa Suomen kaupungeissa nyt siirrytään pormestarimalliin, kaupungin ykkösjohtajan rooli muuttuu päättäjiä palvelleesta ykkösvirkamiehestä ykköspäättäjäksi. Jan Vapaavuori on jo todennut, että ensimmäinen pormestari luo toimintamallin, joka suuntaa myös tulevien pormestarien työtä.

Helsinkiläisessä pormestarimallissa elinkeinopolitiikalle on annettu erityisasema. Tämä näkyy siinä, että kaupunginhallituksen kahdesta jaostosta – eräänlaisista politiikan ykköskabineteista – yksi on elinkeinopolitiikalle omistettu, toinen ohjaa kaupungin omistamia yhtiöitä.

Eikös se ole hyvä asia? Toki menestyvät yritykset ovat kaupungille elinehto sekä sijoittajina, rakennuttajina, työnantajina että veronmaksajina. Silmät kirkkaina on kuitenkin pakko kysyä, eikö asukkaan, kaupunkilaisen, kuitenkin pitäisi olla päätöksenteossa aivan ensimmäisenä.

Elinkeinopolitiikan ohituskaista voi pahimmillaan tarkoittaa, että herrakerhojen iltahämärissä keksimät hankkeet uitetaan kaupungintalolle pormestarin työhuoneen kautta ja jyrätään läpi ammattimaisen lobbauksen vauhdittamina niin, että muut yhteisesti sovitut periaatteet unohdetaan.

Seuratkaapa tarkkaan, mitä jo nyt yritetään tehdä Töölönlahden ja Olympiastadionin ympäristössä elinkeinopolitiikan nimissä.

Tulevissa kuntavaaleissa valitaan Helsingissä 85 kaupunginvaltuutettua ja yhtä monta varavaltuutettua. Uuden valtuuston enemmistö valitsee heidän joukostaan pormestarin, neljä apulaispormestaria ja kymmenen muuta kaupunginhallituksen jäsentä sekä kaikille varajäsenet.

Puolueet ovat asettaneet omat pormestariehdokkaansa vaalikampanjoidensa kärkihahmoiksi. Heidät pitää siis ensin valita valtuustoon.
(Julkaistu kolumnina Helsingin Uutisissa helmikuussa 2017)

No comments: