Kilpailukykyistä turismia

Kilpailukyky on sana, jota toistellaan jatkuvasti. Tuotteiden, työvoiman, yritysten, maiden, maanosien – kaiken pitää olla kilpailukykyistä.

Niin myös kaupunkien, joiden on tämän mantran mukaan kilpailtava kansainvälisesti. Pääkaupunkiseudusta on tapana sanoa, että se kilpailee pohjoismaisten pääkaupunkien kanssa. Tämä on oikeastaan kovin kapea näkökulma, koska kaupunkien verkosto kattaa koko maapallon.

Mistä voitosta kaupungit sitten taistelevat keskenään? Kohteita on kolme: ulkomaiset investoinnit, ”luova luokka” ja turistit.

Investointien suunta on vaihtunut. Aiemmin suomalaiset metsäyhtiöt sijoittivat kehitysmaihin, mutta sitä pidetään nykyään uuskolonialismina. Kiinalaiset sijoittivat Afrikan maihin, joissa on arvokkaita raaka-aineita, mutta tulevaisuudessa ehkä Suomen metsäteollisuuteen.

Luova luokka on julkkisguru Richard Floridan luoma käsite. Sillä on tarkoitus kuvata uuden polven parempaa väkeä, joka kuluttaa, istuu kahviloissa ja innovoi. Luova luokka on kansainvälistä, urbaania, trendikästä ja merkkitietoista.   

Turisteja halutaan täyttämään lentokoneet, laivojen hytit, junat ja taksit, hotellit ja ravintolat. Reittien varrelle sijoitetaan Finnish Design –kaupat, kun japanilaiset tulevat katsomaan revontulia ja britit tervehtimään joulupukkia.

Kansainvälisessä vertailussa turismi on kolmanneksi suurin vientiala polttoaineiden ja kemikaalien jälkeen, ennen ruokatuotantoa ja autoteollisuutta. Matkailu on viime vuosina kasvanut nopeammin kuin maailmankauppa keskimäärin. Tuotteiden ja palveluiden viennistä sen osuus on seitsemän prosenttia.

Yhdysvallat, Kiina, Espanja ja Ranska ovat top-neljä maata, joissa käy eniten matkailijoita ja jotka saavat siitä eniten tuloja. Ennusteiden mukaan kehittyvistä maista tulee nykyistä halutumpia matkakohteita.

Euroopassa suosiotaan on kasvattanut nopeimmin karusta luonnostaan tunnettu myyttien Islanti. Suomessa ei aina uskota, että täältäkin haetaan elämyksiä järvistä, metsistä, hiljaisuudesta ja valosta. Toki ollaan kiinnostuneita myös kaupungeista, arkkitehtuurista, elämäntavoista, ruuista ja juomista.

Jos kysyy, millainen on kilpailukykyinen matkakohde, voi miettiä, miksi itse haluaisi lähteä Pariisiin, Kairoon tai Kuhmoon. Meissä asuu kaipuu jonnekin muualle, kokemaan jotakin juuri sille paikalle ominaista ja ainutkertaista.

YK:n turismijärjestön (UNWTO) mukaan vuonna 1950 turisteja oli 25 miljoonaa mutta viime vuonna jo 1186 miljoonaa.

Matkailusta saatavat tulot kasvoivat samaan aikaan 1,9 miljardista 1185 miljardiin.

Puolet maailman matkailusta suuntautuu Eurooppaan ja neljännes Aasiaan ja Australiaan.

Eurooppalaiset ja aasialaiset ovat liikkeellä samassa suhteessa. Suurin ryhmä tulee Kiinasta, 128 miljoonaa ihmistä.

(Julkaistu kolumnina Helsingin Uutisissa joulukuussa 2016)