VIELÄ 12 KYSYMYSTÄ GUGGENHEIMISTA

Aiheeseen ei enää tekisi mieli koskea pitkällä tikullakaan, mutta ihmiset ottavat sen jatkuvasti puheeksi ja esittävät mitä hämmästyttävimpiä perusteluita näkemyksilleen.

Vuosi sitten meille vakuutettiin, että Guggenheim-tarjoukseen pitää tarttua pikaisesti, koska museota havittelevia kaupunkeja on jonossa ja muuten joku muu voittaa kilpailun. Olisiko kuitenkin kysymys myyntitarjouksesta, josta voi kieltäytyä? 

Mistä kertoo, että säätiö palkkasi lobbarikseen mediatoimiston, jossa työskentelee ministerien entisiä avustajia ja säätiön johtajat pyrkivät maan hallituksen puheille juuri ennen budjettineuvotteluja? 

 

1. Oletatko, että Guggenheim-säätiön uusi esitys poikkeaa olennaisesti aikaisemmasta,  jossa kaupunki lahjoittaisi arvotontin, kaupunki rakennuttaisi talon, kaupunki maksaisi palkat ja muut käyttökulut ja kaupunki maksaisi 20 miljoonaa euroa oikeudesta käyttää brändinimeä?

2. Onko Guggenheim elinkeinopoliittinen työllistämishanke vai kulttuurihanke? Jos haussa on matkailua tukeva hanke, olisiko Disneyland tai joku muu suuria ihmisjoukkoja kiinnostava ja korkeampia pääsymaksutuloja keräävä brändikohde parempi satsaus? Jos taas kyse on kuvataidehankkeesta, jota sponsorit haluavat tukea, eikö heidän kannattaisi tukea esimerkiksi Kiasmaa ja Ateneumia niiden suunnitellessa merkittäviä kansainvälisiä näyttelyitä tai kokoelmahankintoja? Miljoonalla lisäeurolla vuodessa ne tekisivät ihmeitä.

3. Miksi valtion, siis kaikkien suomalaisten veronmaksajien pitäisi maksaa osa Helsingin turismihankkeesta? 

4. Millaisella osuudella yksityisten rahoittajien tulisi osallistua? Odotetaanko heidän sitoutuvan pitkäaikaisesti henkilöstö- ja käyttökulujen maksuun? – New Yorkin alkuperäinen Guggenheim on luonnollisesti täysin yksityinen museo.

5. Onko Guggenheim ”kansainvälinen investointi Suomeen”, kuten muuan radiokolumnisti äskettäin sanoi? Yleensähän kansainvälinen investointi tarkoittaa, että ylikansallinen yhtiö tulee Suomeen mukanaan salkullinen kovaa valuuttaa. Tässä tapauksessa tyhjään salkkuun pakattaisiin riihikuivia suomalaisia euroja vietäväksi New Yorkiin.

6. Uskotko väitteeseen, ettei suomalainen taide-elämä ole kansainvälistä? Mihin käsityksesi perustuu? Milloin viimeksi kävit vaikkapa Kiasmassa?

7. Uskotko, ettei Ateneumin Picasso-näyttelyn kaltaisia yleisömenestysnäyttelyitä saada Helsinkiin ilman Guggenheimia? Miten on mahdollista, että Picasso-näyttely kuitenkin oli Ateneumissa? Jos uskot, ettei museoillamme tulevaisuudessa ole varaa meganäyttelyihin, miten luulet parin sadan miljoonan varainsiirron Guggenheimiin parantavan olemassaolevien kulttuurilaitosten rahoitustilannetta? Rakentamiseen, tonttiin, käyttökuluihin ja lisenssimaksuun pannuilla euroilla ei näet vielä tuoda Helsinkiin yhtään Picassoa eikä Kandinskya.

8. Onko vuosittaisten Picasso-näyttelyiden määrä oikea mittari Helsingin kulttuuriprofiilille? Voiko kulttuurikaupungin maineen ostaa?

9. Paljonko uskot, että yksi ylimääräinen Picasso-näyttely vuosittain toisi Helsinkiin ulkomaisia turisteja? Jos Oslossa tai Amsterdamissa olisi Picasso-näyttely, olisiko se sinulle syy lähteä sinne?

10. Jos Amsterdamissa tai Oslossa olisi Guggenheim-museo, olisiko se sinulle syy matkustaa sinne?

11. G-brändiin kuuluu huomiotaherättävä rakennus. Onko pääasiallinen tarjoitus siis saada Helsinkin talo, jonka rumuutta, kalleutta, vuotavaa kattoa, vaikeasti pestäviä ikkunoita ja vääränlaisia naistenhuoneita ihmiset voisivat käydä haukkumassa? Eikö meillä ole niitä jo tarpeeksi?

12. Tukisiko Helsingin brändiä pitkäjänteisemmin, että kaupungista tulisi  jonkun muun globaalisti tunnetun säätiön kotipesä? Sille lahjoitettaisiin tontti, rakennutettaisiin tilat, maksettaisiin toimintakulut ja annettaisiin vielä 20 miljoonaa käteistä? Kansainvälinen Punainen Risti? Harvard yliopisto? Transparency International? George Soroksen Open Society Foundations? Presidentti Ahtisaaren CMI?

Teksti on julkaistu kolumnina Töölöläinen –lehdessä.

AD HOMINEM

Ad hominem, henkilöön kohdistuva vastaväite on tyypillinen harha-argumentti. Sen sijaan, että väite kohdistuisi puheenaolevaan asiaan, heitto kohdistuu ’vastustajaan’. Se ei siis ole perustelu vaan asiantuntemuksen puutteessa tehty harhautusyritys. 

Keskustelu Guggenheim-hankkeesta on ollut ahdistavaa, koska siinä on viljelty niin paljon virheellistä tietoa ja henkilöön kohdistuvia syytöksiä. 

”Sinä olet niitä vastustajia.” 

-  -       Ei, en ole ’vastustaja’. Olen halunnut tuoda keskusteluun faktoja. Helsingin kaupungin päättäjät toimisivat vastuuttomasti, jos he sitoutuisivat verrattain suureen investointiin ja siihen liittyviin käyttömenoihin tietämättä, mihin rahat menevät.

”Luulenpa, että olet amerikkalaisvastainen.”

-   -      Ei, en ole amerikkalaisvastainen. Rakastan erityisesti New Yorkia, jossa olen käynyt lukemattomia kertoja ja asunut 3,5 vuotta. Sitäpaitsi Guggenheim ei ole ”amerikkalaisen taiteen museo”, kuten jotkut näyttävät luulevan. Guggenheimin maine on alun alkaen rakentunut merkittävän 1900-luvun alun eurooppalaisen taiteen kokoelman varaan. Manhattanilla muutaman korttelin päässä oleva Whitney Museum on upea amerikkalaisen modernin taiteen museo.

”Olet omaan napaan tuijottava impivaaralainen, joka pelkää kansainvälisyyttä. Edustat uutta kansallismielisyyttä ja haluat tänne pelkkää tuohivirsukulttuuria.”

-  -        Ei. Vaadin kansainvälisyyttä. Olen opiskellut ja ollut töissä Suomen ulkopuolella yhteensä noin kaksitoista vuotta. Kotini on ollut Zürichissä, New Yorkissa, Torontossa ja lyhyen aikaa Göteborgissa. Vuodesta 2000 lähtien työkenttäni on ulottunut Johannesburgista São Pauloon, Vancouverista Sendaihin, Yaoundésta Delhiin ja Abu Dhabista Shenyangiin.

”Oletko koskaan käynyt Guggenheimissa?”

-  -       Olen käynyt jokaisessa, Bilbaossa ehkä kolmesti, New Yorkissa tietenkin monesti. Viime vuosina olen NYCissä ollessa tosin mieluummin piipahtanut MoMAssa.

”Etkö halua, että helsinkiläiset näkevät hienoa taidetta?”

-  -       Haluan. Siksi olen ollut esimerkiksi Kiasman ystävien puheenjohtaja. Oman pienen nykytaiteen kokoelmani töitä on ollut Meilahden ja Taidehallin näyttelyissä. Kaikissa Helsingin seudun taidemuseoissa on erinomaisia, sekä kotimaisia että kansainvälisiä näyttelyitä, ja olisi vielä enemmän, jos niiden taloudelliset voimavarat antaisivat myöten. 

”Ai sinun mielestäsi on tärkeämpää hankkia vanhuksille vaippoja samalla rahalla.”

-  -        En ole koskaan asettanut muiden sektoreiden hankkeita ja Guggenheimia vastakkain. Guggenheim kilpailee samoista rahoista vain muiden kulttuurihankkeiden kanssa – vaikka onkin todettu, että se on erityisesti matkailuhanke.

”Mikseivät sinulle kelpaa kansainväliset investoinnit?”

-  -        Kyllä kelpaisi. Olisi loistavaa, jos Guggenheim-säätiö investoisi Helsinkiin: ostaisi tai vuokraisi kaupungilta tontin, rakennuttaisi uudisrakennuksen tai remontoisi jotkut olemassaolevat tilat (Suvilahti? Pasilan konepajat?) käyttöönsä, toisi tänne kiertonäyttelyitään ja osia kokoelmistaan, palkkaisi henkilökunnan ja pitäisi museota yllä. Olisin jopa valmis neuvottelemaan edullisesta tontinvuokrasta. Mutta Guggenheim-säätiö ei ole investoimassa tänne vaan päinvastoin odottaa Helsingin kaupungin investoivan itseensä. 

Onko liikaa toivottu, ettei tätä muka-keskustelua enää tarvitsisi käydä vaan tosiasiat voisivat puhua?