Onnea uudelle vuodelle, öljybarreli, tänään olet vihdoin 100 dollaria! - Kuinkas siinä näin kävikään, että energiaproblematiikka ei kadonnut mihinkään vuoden vaihtuessa - sitä ei ilotulitettu taivaan tuuliin. Aika käsittämätöntä muuten oli se uudenvuoden yönä tuntikausia jatkunut paukuttelu: miten ihmisillä voi olla rahaa siihen ja miksi korviasärkevä paukuttelu on jonkun mielestä niin kivaa?
Palataan härkäviikkojen kylmään arkeen. Fossiilisen energian käytön jatkuva kasvu on umpikuja. Se pakottaa ajattelemaan alusta jokseenkin kaiken. Globaalisti. Mutta myös paikallisesti. - Mitä energiapolitiikka voisi tarkoittaa esimerkiksi Helsingin kaupungille, ja miksi?
RAKENTAMINEN, RAKENNUKSET, ENERGIA JA ILMASTONMUUTOS: 40% ja 30%
Arvioidaan, että rakentaminen ja rakennusten ylläpito vievät 30 – 40% kaikesta kulutetusta energiasta, kun liikenteen osuus on ehkä 20%. Elinkaarinäkökulmasta katsoen vajaa 1/5 kuluu rakennusaineiden valmistuksessa ja työmaalla, loput käytön aikana. Lämmitys, jäähdytys, lämminvesi, valaistus ja laitteet vievät leijonan osan, yli 4/5. Kasvihuonekaasupäästöistä talot ja rakentaminen tuottavat noin 30%. Luvut paljastavat rakennussektorin säästöpotentiaalin mittasuhteet.
MATALAENERGIARAKENTAMINEN VAI NETTO-0-ENERGIA?
Energiankäytön kestävyyteen on kolme tietä: säästö, lisätehokkuus ja uusiutuvat energialähteet. Säästö on psykologiaa: käytetäänkö katkaisijan off-asentoa tai rohjetaanko kieltää hehkulamput, kuten Australiassa. Tehokkuus on teknologiaa, joskus aivan perinteistä: aurinko nousee idästä ja tuhdimpi seinä sitoo enemmän lämpöä kuin ohut. Siirtyminen uusiutuviin on polittista tahtoa ja kansainvälistä ilmasto- ja turvallisuuspolitiikkaa.
Englanninkielessä on käsite ”carbon neutral building”, hiilineutraali rakennus. Suomenkieleen omaksuttu ’matalaenergiarakentaminen’ voi johtaa harhaan. Se antaa ymmärtää, että tavoitteena on ’vähän matalampi’ energiankulutus. Tämä ei kuitenkaan ole jutun koko juoni. Teoriassa talo voi kuluttaa rajattomasti, jos se itse tuottaa tarvitsemansa energian uusiutuvista energialähteistä. Peruskysymys on, paljonko talon rakentaminen ja ylläpito päästävät ilmakehään hiilidioksidia, jota syntyy fossiilisten polttoaineiden palaessa, ja metaania. Turvehan on fossiilinen polttoaine eikä uraani kuulu uusiutuviin energialähteisiin, joita on viittä lajia: tuuli, vesivoima, maalämpö, biomassa ja aurinko.
Uusiutuvasta energiasta Suomessa käytävä keskustelu vilisee harha-argumentteja risurallista metsäteollisuuden tuhoon. Kotimaisen metsän annit ovat yksi biomassan muodoista, sekin vain yksi monista uusiutuvan energian lähteistä. Biomassaa ivanneen Helsingin Energian käyttämä ”risuralli” -argumentti on harhainen myös siksi, että öljy ja kivihiilikin on kuljetettava jostakin Suomeen, ei niitä Hanasaaren alta kaiveta. Tukholmalaiseen voimalaitokseen kuitenkin laivataan pellettejä Pohjanmaalta tai Raaheen biomassaa Brasiliasta.
MITEN MUUALLA?
Otetaan esimerkki joidenkin mielestä yllättävältä taholta. Yhdysvaltojen, Kanadan ja Meksikon vapaakauppa-alueen NAFTAn ympäristökomissio (CEC) selvitti ympäristömyötäisen rakentamisen esteitä. Olin NAFTAn ulkopuolisena asiantuntijana hankkeessa, jonka loppuyhteenvedossa todetaan näin:
”Rakennusten hiilineutraalius on asetettava kunnianhimoiseksi, realistiseksi tavoitteeksi. Suositamme, että Pohjois-Amerikan hallitukset ja paikallishallinto asettavat tavoitteita, jotta päästään kaikkien, niin uusien kuin olemassa olevien rakennusten hiilineutraaliuteen. ... Kiitämme ja tuemme niitä yli 500 Yhdysvaltain kaupunkia, jotka ovat allekirjoittaneet kaupunginjohtajien ilmastonsuojelusopimuksen, sekä niitä, jotka ovat ottaneet käyttöön Amerikan arkkitehtiliiton AIA:n ja Kanadan arkkitehtiliiton ’2030-haasteen’ hiilineutraalin rakentamisen tavoitteista. Suosittelemme, että Kanada ja Yhdysvallat ottavat käyttöön vähintään yhtä kunnianhimoiset tavoitteet kuin 2030-haasteessa.” Em. 2030-haasteen ovat allekirjoittaneet monet muutkin, mm. sadat kaupungit. Välittömänä tavoitteena on fossiilisen energian käytön puolittaminen rakennuksissa.
Investointipankkiireilla on omat syynsä osoittaa vakavaa kiinnostusta. Vauhdilla lisääntyvät sijoitukset puhtaaseen energiaan olivat vuonna 2006 jo 100 miljardia. Globaalit päästömarkkinat olivat samana vuonna kasvaneet 30 miljardiin, ja niiden odotetaan vuonna 2007 kaksinkertaistuvan. Ehkä mittatikkuna voi pitää Irakin sodan päivähintaa, 300 miljoonaa dollaria.
TÄSTÄ ETEENPÄIN?
Kioton pöytäkirjan korvaava uusi sopimus saadaan toivottavasti paperille joulukuussa 2009Kööpenhaminassa, joka aikoo olla ”the Environmental Capital of the World”. Ruotsi on silloin EU:n puheenjohtajamaa. Pohjoismaille olisi tarjolla näytön paikka. Vai jatketaanko hyväntahtoista höpötystä?
Entä jos lähtökohdaksi otetaan, että Helsingin kaupungin omassa toiminnassa
- netto-0-energiarakentaminen on sääntö, ei poikkeus
- hyväksytään periaate, että kaikki julkinen rakentaminen on koerakentamista, jossa toteutetaan jo olemassa olevia tai tarvittaessa kehitettäviä maailman parhaita ratkaisuja
- sektorin toimijoille järjestetään pikaisesti jatkokoulutusta
- valtion asuntorahaston lainoituksen ehtona samoin kuin Hitas-tonttien ja muiden kaupungin omistamien tonttien luovutusehtona on netto-0-energiankulutus
- selvitetään, millaisilla porkkanoilla voidaan tukea myös yksityisten tonttien energiatehokasta rakentamista (normin mukaisuus ei riitä alkuunkaan)
- kaavavaihtoehdoista (huom!), niiden edellyttämästä kunnallistekniikasta ja niiden synnyttämistä liikennevirroista teetetään VTT:llä energiatehokkuusarviot
- Helsinki kaupunki tilaa MOTIVAn evaluoimaan koko kaupunkikonsernin energiatehokkuutta (tuote- ja palveluhankinnat ml. liikenne, logistiikka jne, palveluiden oma tuotanto, uudis- ja korjausrakentaminen, olevien rakennusten käyttö) ja laatimaan ohjeet sen parantamiseksi
- energiatehokkuus otetaan kaupungin hankintapolitiikan ehdottomaksi kriteeriksi (tosissaan) ja kaupunki hyödyntää aktiivisesti olemassaolevia suomalaisia ja eurooppalaisia kestävän hankintapolitiikan verkostoja (mm. ICLEI)
- Helsingin Energia asettaa tarkat tavoitteet uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvattamisesta (esimerkiksi EU:n 20-30% 2020 mennessä)
- Helsinki ajaa syöttötariffin käyttöönottoa uusiutuvan energian käytön tukemiseksi
- Helsinki liittyy aktiiviseksi toimijaksi kaupunkien energiakysymyksiä pohtiviin verkostoihin kuten ICLEIn Cities for Climate Protection Campaign, C40 Cities tai Energie-Cités, tavoitteena parhaiden käytäntöjen ja politiikkojen oppiminen toisilta kaupungeilta.
- Lista ei toki pääty tähän. Eikä öljybarrelin hinta jää 100 dollariin.
No comments:
Post a Comment