Kuluttajasuojan
nimissä ensin varoitus: tämä on hyvin ikävä teksti, koska tässä on pelkkiä
faktoja ja numeroita. Tosin näitä numeroita paljon tärkeämpää on pohtia,
millainen kaupunki Helsinki haluaa tulevaisuudessa olla. ”Helsinki – a city
with a Guggenheim” vai jotakin muuta?
Newyorkilainen Solomon R. Guggenheim
–säätiö on toistanut ehdotuksensa nimeään kantavan näyttelytilan saamisesta
Helsingin ydinkeskustaan. Hankkeen toteuttaminen vaatisi Helsingin kaupungin investointimenojen
kasvattamista yhteensä vähintään 160 miljoonalla eurolla sekä sen lisäksi tontista
ja sen esirakentamisesta aiheutuvilla kustannuksilla. Käyttötalouden menoihin
tulisi noin 12 miljoonan lisäys vuosittain. Guggenheimille maksettaisiin 5 - 7
miljoonaa joka vuosi.
Rakennuskustannuksiksi
on arvioitu 130 miljoonaa plus 24 prosentin arvonlisävero
31 miljoonaa, yhteensä vähintään 160 miljoonaa. Tässä ei ole lähdetty haarukoimaan,
paljonko rakennuskustannukset kokemuksen mukaan yleensä nousevat ennakkoarvioihin
verrattuna.
Tontin
osalta säätiö ei neuvottele enää muista vaihtoehdoista vaan edellyttää
sijaintia Eteläsatamassa. Esitys lähtee siitä, että tontti luovutetaan
säätiölle korvauksetta. Mikäli Helsinki kuitenkin voisi myydä omistamansa tontin,
kaupunki saisi siitä karkeasti arvioiden 60 miljoonaa euroa (rakennuksen
suunniteltu kerrosala on 12 000 ja tonttihinta Etelärannassa varovaisesti
arvioiden 5000 euroa kerrosneliölle). Näillä rahoilla voitaisiin maksaa tontin
esirakentamisesta aiheutuvia menoja, joita ei ole mainittu säätiön laskelmissa.
Nyt esitetyssä mallissa ne jäisivät kokonaan verovaroin korvattaviksi.
Lisenssimaksu
Guggenheim-nimen käyttöoikeudesta 20 vuodeksi on 30 miljoonaa US dollaria eli noin
23 miljoonaa euroa. Esityksen mukaan
se saataisiin lahjoituksina, mutta lahjoittajista ei ole saatu mitään tietoa.
Lisäksi Guggenheim-hanke tarkoittaisi Helsingin kaupungin käyttömenoihin vähintään 11,5 – 12,0 miljoonan euron lisäystä joka vuosi:
- Vähintään
5,0 miljoonaa euroa laitoksen nettomenoina,
jolloin tulopuolelle on oletettu
550 000 vuosittaisen kävijän lipputulot ja ruhtinaalliset 1,85
miljoonan euron vuosittaiset sponsoritulot, joista osan oletetaan tulevan
mainostilan muodossa.
- Noin
0,5 – 1,0 miljoona euroa hallintomaksuna
Guggenheim-säätiölle. Säätiö on puolittanut vuosi sitten esittämänsä kahden
miljoonan hallintomaksun yhteen miljoonaan. Jos maksavia kävijöitä on alle
550 000, kaupungin kustannukset nousevat kuitenkin enemmän kuin mitä
Guggenheim-säätiön osuus laskee.
- Kiinteistön hoitokulut ja vuokra,
joita laskelmissa ei ole otettu huomioon, olisivat vähintään 6 miljoonaa euroa.
Luku on laskettu suhteuttaen neliömäärät Tukholman Moderna Museetin vuodelta
2012 ilmoittamiin kuluihin, joissa siivouskulut on oletettu kuuluviksi
palkkakuluihin eikä tähän summaan.
- Hankkeen
edellyttämiä säätiön perustamisesta ja rahoituksesta syntyviä lainanhoitokuluja ei ole vielä mitenkään
huomioitu.
Samalla kun Helsingin kaupunki ja
veronmaksajat sitoutuisivat maksamaan edellämainitut laskut ja kantamaan kaikki
mahdolliset riskit, Guggenheim-säätiölle taattaisiin 20 vuodeksi 4 – 7 miljoonan euron vuosittaiset tulot:
- Lisenssimaksu
1,15 miljoonaa (23 miljoonaa euroa jaettuna 20:lle vuodelle)
- Noin
0,5 – 1 miljoonaa euroa kävijämäärään sidottua hallintomaksua (enintään 1 miljoona)
- Näyttelykorvauksia
2,5 - 5,0 miljoonaa euroa.
Vertailun vuoksi todettakoon, että Helsingin kaupungin taidemuseon nettomenot
vuonna 2012 olivat 5,7 miljoonaa euroa.
Taidehankintoihin käytettiin 410 000
euroa. Erona vuoden takaiseen esitykseen kaupungin taidemuseo ei enää kuuluisi
Guggenheim-hankkeeseen eikä säätiön esitys sisällä erillisiä määrärahoja
taidehankintoihin.
Mainittakoon, että New Yorkin, Venetsian ja
rakenteilla oleva Abu Dhabin Guggenheim-museo toimivat yksityisellä
rahoituksella samoin kuin esimerkiksi Amos Andersonin taidemuseo Helsingissä.
Teksti on julkaistu kolumnina Töölöläinen-lehdessä.
Lähteet
- Guggenheim
Helsinki, Revised Proposal 2013
- Moderna
Museet, Årsredovisning 2012
- Helsingin
kaupungin taidemuseo, Toimintakertomus vuodelta 2012
