Se on helppoa, kun on jo etukäteen sanonut kannattavansa Tuomiojaa, ei tarvitse nyt yhtäkkiä yllättäen etsiä uutta kandidaattia.
Olen jo monelle todennut, ettei kai tässä olla tekemässä saippuaoopperan castingiä - vai miksi ihmeessä niin monet etsivät nimenomaan nuorta blondia? Jos hyvä nainen löytyy, kai hän voisi olla myös tumma ja keski-ikäinen.
L. Lehtinen on arvioinut, että nyt puheenjohtajavalinnasta tuleekin linjavalinta. Entä jos entinen puheenjohtaja olisi jatkanut, eikö se olisi ollut linjavalinta? Vai eikö linja ollut oikein tiedossa tai eikö sillä olisi ollut väliä? Eikö puheenjohtajan valinta ole aina nimenomaan linjavalinta?
P. Lipponen on sanonut, ettei saa olla menneisyyden painolastia - tarkoittaako se kokemusta?
Monet sanovat, ettei saa mennä vasemmalle vaan enemmän keskelle. Siinä tapauksessa suunta on kokoomuksesta oikealle, jos kokoomus on työväenpuolue ja pienipalkkaisten naisten asialla. Natossa ja ydinvoimassa löytyy sitten vahva sinipunapohja. Tai keskustasta oikealle, jolloin mukaan ehkä saataisiin osa autoilevista miehistä - merkittävä äänestäjäryhmä tietysti.
Jotkut demaritkin näyttävät edelleen uskovan kokoomuksen mainostoimiston sloganiin, että vastakkainasettelujen aika on ohi. Näkis vaan. Ne ajat ovat vasta tulossa, sanokaa minun sanoneen.
